Facebook LinkedIn Twitter Email

Hallinnointi

RopoHold Oyj on julkinen yhtiö, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä, eikä se ole laissa määritetty ns. listayhtiö. Emoyhtiön liikkeelle laskemilla muilla arvopapereilla käydään kauppaa yleisellä markkinapaikalla, ja yhtiö on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettu muun arvopaperin liikkeeseenlaskija. Yhtiö noudattaa osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystään, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä.

RopoHold Oyj on Ropo-konsernin emoyhtiö. Konserniin kuuluu 100%:sti omistetut tytäryhtiöt Ropo Capital Oy, Ropo Finance Oy sekä Ropo Invest Oy.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä »

Yhtiökokous

RopoHold Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja osakkaiden väliseen osakassopimukseen sekä yhtiöjärjestykseen kirjattuihin sääntöihin. Osakeyhtiölain mukainen osakkeenomistajien yhdenvertaisuus ja vähemmistöosakkaiden suojelu otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa, estämättä kuitenkaan enemmistövallan käyttöä. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin yhtiökokouksiin ja ylimääräisiin yhtiökokouksiin.

Yhtiökokousmenettelyt

Yhtiökokousproseduurissa noudatetaan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokousta kirjallisesti joko kirjeitse tai sähköpostilla. Yhtiökokouskutsun yhteydessä osakkaille lähetetään kokouksen asialista ja yhtiökokoukselle annettavat päätösehdotukset, sekä tarpeen vaatiessa muuta lisäinformaatiota käsiteltävistä asioista. Kokouskutsut lähetetään viimeistään viikkoa ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Niille osakkaille, jotka ovat vahvistaneet yhtiölle sähköpostiosoitteensa, kokouskutsu toimitetaan yksinomaan sähköpostitse. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tilikauden lopusta.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa. Ylimääräinen yhtiökokous on osakeyhtiölain mukaan pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat.

Osakkeenomistaja on oikeutettu saamaan haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Osakkeenomistajan on vaadittava haluamansa asian käsittelyä hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta kirjallisesti hallitukselta, jotta asia voidaan lisätä kokouskutsuun. Yhtiön internet-sivuilla on esitetty vähimmäisaika, jota ennen asian käsittelyä yhtiökokouksessa on vaadittava.

Yhtiökokouksessa ovat läsnä emoyhtiön hallitus ja uudet jäsenehdokkaan, toimitusjohtaja sekä varsinaisissa yhtiökokouksissa sekä tarpeen vaatiessa myös ylimääräisissä yhtiökokouksissa myös tilintarkastaja, ellei erityistä estettä poissaoloon ole.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä muut mahdolliset ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus valmistelee kokoukselle esityslistan.

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • tilinpäätöksen hyväksymisestä
  • voitonjaosta
  • vastuuvapauden myöntämisestä toimitusjohtajalle ja hallitukselle
  • hallituksen jäsenten valinnasta, sekä;
  • tilintarkastajien valinnasta

Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on merkattu yhtiön osakeluetteloon. Osakkeenomistaja voi osallistua kokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja saa äänestää yhtiökokouksessa osakeluettelon mukaisen äänimääränsä mukaisesti. Äänivaltaisen osakesarjan osakkeella on yksi ääni per osake. Päätökset tehdään osakeyhtiölain mukaisesti yksinkertaisella tai määräenemmistöllä. Yhtiökokouksen pöytäkirja ja liitteet ovat saatavilla yhtiön pääkonttorilta kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Hallitus

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen osakeyhtiölaissa määriteltyjen lakisääteisten tehtävien lisäksi hallituksen toimintaa ohjaa hallituksen vahvistama työjärjestys, jossa määritetään hallitukselle kuuluvista tehtävistä ja toimintaperiaatteista. Työjärjestystä päivitetään vähintään vuosittain. RopoHold Oyj:n hallitus ottaa kantaa kaikkiin liiketoiminnan kannalta merkittäviin strategisiin päätöksiin ja valvoo toimivan johdon strategian toimeenpanoa säännöllisesti.

Hallituksen työjärjestys

Työjärjestyksessä hallituksen säännönmukaisiksi tehtäviksi on määritetty:

  • liiketoimintastrategian seuranta ja vahvistaminen
  • yritys- ja rakennejärjestelyt
  • budjettien ja toimintasuunnitelmien hyväksyntä
  • raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäinen valvonnan periaatteiden vahvistaminen
  • talouslukujen seuranta ja poikkeamiin reagointi
  • rahoitusaseman ja raportoitavien tunnuslukujen seuranta
  • tilinpäätöksen vahvistaminen
  • hallituksen toimintasuunnitelman ja työjärjestyksen laatiminen
  • hallituksen vuosittainen itsearviointi

Hallituksen vuosittaisessa itsearvioinnissa hallitus arvioi hallituksen kokoonpanoa, organisointia, kokousten valmistelua, työskentely ryhmänä, yhteistyötä toimitusjohtajan kanssa, erikseen kunkin hallituksen jäsenen pätevyyttä, erityisosaamista ja tehokkuutta, sekä sitä, kuinka hyvin hallitus on toiminut tavoitteisiinsa nähden. Hallituksen kokoonpanon tulee olla yhtiön ja liiketoiminnan tarpeet huomioiden riittävän monimuotoinen, hallitusjäsenillä tulee olla ryhmänä tarpeeksi osaamista sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Hallituksen kokoonpano ja kokouskäytäntö

Hallituksessa on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 1-10 varsinaista jäsentä. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Hallituksen kokoonpano määräytyy yhtiökokouksen päätösten perusteella ja hallitusjäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Myös varajäsenet osallistuvat hallituksen kokouksiin.

Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain). Kokousmateriaali esityslistoineen ja liitteineen lähetään hallitusjäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

Kokouksen kulku pohjautuu vakioesityslistaan:

  • Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • Edellisen kokouksen pöytäkirjan allekirjoittaminen
  • Toimitusjohtajan katsaus sisältäen talousjohtajan talousraportit
  • Strategisten hankkeiden seuranta
  • Ajankohtainen aihe hallituksen työjärjestyksestä
  • Muut asiat
  • Kokouksen päättäminen

Lisäksi kokouksissa käsitellään hallituskokousten työjärjestyksen mukaiset asiat ja muita erikseen kokouksen asialistalle otettavia asioita.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on paikalla. Päätösten perustana on enemmistön mielipide ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Pöytäkirjaan voidaan merkitä eriävä mielipide, jos hallitusjäsen sitä vaatii. Pöytäkirjaa pitää hallituksen sihteeri ja sen allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia, vaan niiden tehtäviä hoitaa hallitus.

Hallituksen jäsenet »

Konsernin johto

Konsernin Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan, ja päättää maksettavista korvauksista ja eduista. Toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy.

Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja valvoo koko konsernin toimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja sen määräysvallan alaisesti. Toimitusjohtaja voi ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioiden epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja huolehtii kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä ja siitä, että hallitus saa kaikki tarpeelliset tiedot hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtaja tehtäviin kuuluu strategian implementointi ja hallituksen hyväksymien toimintaohjeiden noudattamisen valvonnan järjestäminen. Toimitusjohtaja toimii suoraan johtoryhmäläisten esimiehenä.

Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualueittain ja kunkin vastuualueen johtaja kuuluu yhtiön johtoryhmään. Toimitusjohtaja toimii yhtiön johtoryhmän puheenjohtaja ja esittää hallitukselle nimitettäväksi johtoryhmään kuuluvat henkilöt. Johtoryhmä tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa strategian toimeenpanossa. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu seurata konsernin liiketoimintojen kehitystä ja menettelytapoja sekä suunnitella ja kehittää eri liiketoiminta-alueita. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Johtoryhmällä ei ole lakeihin perustuvaa toimivaltaa.

Johtoryhmän jäsenet »

Palkitseminen

Palkitsemispolitiikan tarkoitus on edistää yhtiön liiketoimintastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Johto ja avainhenkilöt pyritään sitouttamaan pitkän aikavälin tavoitteisiin osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä ja vuosittain koko henkilöstölle maksettavien kannustimien perustana ovat vuositason yhtiökohtaiset ja henkilökohtaiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen.

Hallituksen palkitseminen

Hallitukselle maksettavista palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Hallitusjäsenille maksetaan kiinteää kuukausikorvausta ja lisäksi matkustamisesta aiheutuvat kulut. Ei-riippumattomat hallituksen jäsenet ovat lisäksi sitoutettu suorien tai välillisten omistusten perusteella yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallitukselle kirjallisesti laadittavan toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Toimitusjohtajalle maksetaan kiinteä kuukausipalkka ja toimitusjohtajasopimuksessa määritellyt muut luontoisedut sekä suorituksiin perustuvaa muuttuvaa palkanosaa. Muuttuvaan palkanosaan liittyvät tavoitteet määrittää hallitus, joka myös päättää niiden toteutumisesta. Toimitusjohtaja on lisäksi sitoutettu yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä. Toimitusjohtajasopimuksessa on sovittu 6 kuukauden molemminpuolisesta irtisanomisajasta.

Johtoryhmän palkitseminen

Johtoryhmäläisten palkasta ja palkitsemisesta päättää hallitus toimitusjohtajan esityksestä. Toimitusjohtaja valmistelee hallitukselle kirjallisesti laadittavan johtajasopimuksen keskeiset ehdot käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Johtajalle maksetaan kiinteä kuukausipalkka ja Johtajasopimuksessa määritellyt muut luontoisedut sekä suorituksiin perustuvaa muuttuvaa palkanosaa. Muuttuvaan palkanosaan liittyvät tavoitteet määrittävät toimitusjohtajan esityksestä hallitus, joka myös päättää niiden toteutumisesta. Johtajat on mahdollisesti lisäksi sitoutettu yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen osakepohjaisella kannustinjärjestelmällä. Johtajien irtisanomisajat ovat keskimäärin 3 kuukautta.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on varmistaa, että konsernin omat valvontamekanismit toimivat suunnitellusti. Valvontatoimintojen tavoitteena on varmistaa, että yhtiön hallituksen asettamaa strategiaa noudatetaan suunnitellun mukaisesti, liiketoiminta on tuottavaa ja tehokasta, ja että konsernin riskienhallinta toimii luotettavasti ja että konsernissa noudatetaan kaikkia toimintaan ja toimintaympäristöön liittyvää sääntelyä. Lisäksi sisäisellä valvonnalla varmistetaan konsernin toiminnan, tietojen ja varojen turvaaminen.

Konsernin ylin johto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet. Sisäinen valvonnan periaatteiden mukaisesti tiedonkulku ja raportointikäytännöt tulee rakentaa niin että hallitus ja toimiva johto ovat tietoisia ja pystyvät arvioimaan toimintaan liittyviä riskejä. Riskienhallinnan menetelmien tulee tukea riskien kartoitusta, arviointia ja seurantaa kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Sisäinen tarkastus tukee hallituksen ja johdon valvontatyötä liiketoiminnoista riippumattomana toimijana. Konsernilla ei ole perustettu erillistä sisäisen tarkastuksen funktiota, vaan sisäisen tarkastuksen palvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

Riskipolitiikan ja riskienhallinnan kautta tavoitellaan tietoisten riskien seuraamista ja optimoimista sekä ei- toivottujen riskien todennäköisyyden minimoimista. Ei-toivottujen riskien minimointia varten riskikartoituksia ja niiden päivityksiä tehdään säännöllisesti. Strategisten riskien osalta päävastuussa riskien seurannasta ja hallinnasta on hallitus ja johto. Operatiivisten riskien osalta käytetään hyväksi riski-kontrollimatriisia, jonka ylläpidosta ja hallinnasta vastaa kunkin yksikön esimies. Talous- ja rahoitusriskien seurannasta ja raportoinnista hallitukselle vastaa konsernin talousjohtaja. Muiden riskien, kuten vahinkotapausten, osalta vastuu on yhtiön toimitusjohtajalla. Muiden riskien vahinkoja pyritään minimoimaan muun muassa vakuutuksilla.

Riskienhallinnan periaatteet

Ropo tarjoaa asiakkailleen informaatiologistiikkapalveluja sekä muita laskun elinkaareen hallintaan liittyviä palveluja, kuten perintäpalvelut ja laskusaamisten rahoitus ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä. Konsernin liiketoiminnan tulovirta koostuu palvelujen tarjontaan liittyvistä veloituksista sen omilta asiakkailta, että perintätehtäviin liittyvistä kuluveloituksista. Konsernin kannalta merkittäviä riskejä ovat strategiset, kuten valinta siitä missä liiketoiminnoissa ja millä markkinalla konserni toimii tai pyrkii hakemaan kasvua, sekä sen omaan palvelutarjontaan liittyvät valinnat. Toimintaan liittyvät operatiiviset riskit voivat olla merkittäviä ja voivat negatiivisesti realisoituessaan aiheuttaa huomattavat taloudelliset tappiot konserniyhtiöille.

Konsernin riskipolitiikkana on ottaa hallittuja, yhtiöiden riskinkantokykyyn suhteutettuja riskejä. Hallituksen määrittelemän strategian pohjalta laadittuihin liiketoimintasuunnitelmiin ja toimintaympäristöön liittyvät riskit tulee tunnistaa ja riskejä tulee hallita tehokkaasti. Riskipolitiikalla tavoitellaan tietoisten riskien seuraamista ja optimoimista sekä ei- toivottujen riskien todennäköisyyden minimoimista. Konsernin sisäinen valvonta huolehtii riskipolitiikan toteutuksesta omien vastuualueidensa osalta. Sisäinen valvonta koostuu riskienhallintatoiminnosta ja sisäisestä tarkastuksesta. Konsernin sisäistä valvontaa koordinoidaan Taloushallinnon funktion alta ja noudatettavat menettelytavat ovat yhdenmukaisia kaikissa konserniyhtiöissä.

Vastuut sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan organisointiin liittyen

Hallitus

Hallitusten vastuusta määritetään yhtiölainsäädännössä. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja sen vastuulla on toiminnan luotettava järjestäminen sisältäen toiminnan järjestämistä koskevien periaatteiden vahvistamisen ja niiden noudattamisen varmistamisen. Edellä mainittuun liittyy olennaisesti sisäisen valvonnan, eli riskienvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen toimintoihin liittyvien periaatteiden vahvistaminen ja valvominen. Hallituksen jäsenten tulee omata kollektiivisesti riittävät tiedot ja taidot yhtiön liiketoiminnasta pystyäkseen hoitamaan sille kuuluvat tehtävät ja jäsenten tulee perehtyä käsiteltäviin asioihin niin, että yksittäinen jäsen pystyy muodostamaan niistä oman perustellun käsityksensä.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja on lakisääteisesti vastuussa yhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiva johto tukee toimitusjohtajaa ja toimii neuvoa-antavana ja valmistelevana elimenä toimitusjohtajan alaisuudessa. Toimivan johdon tulee tukea sisäistä valvontaa ja toisaalta valvoa sen toimivuutta.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa konserniyhtiöille ja parantaa niiden toimintaa. Sisäisen tarkastuksen toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että yhtiöiden toiminta on tavoitteiden, päämäärien ja toimintaperiaatteiden sekä säädösten ja määräysten mukaista ja että toiminta tukee asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sisäinen tarkastus tukee toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämistä. Sisäinen tarkastus tuottaa tarkastus- ja konsultointitoiminnan kautta johdolle päätöksenteossa ja valvonnassa tarvittavaa tietoa sekä pyrkii ennalta ehkäisemään tehotonta toimintaa, virheitä sekä väärinkäytöksiä.
Ropolla sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Tehtäväalueesta vastaavana henkilönä toimii konsernin talousjohtaja. Talousjohtaja valvoo ja varmistaa, että sisäisen tarkastuksen tehtäväalueet tulevat tehdyksi ja avustaa sisäistä tarkastusta tehtävänsä suorittamisessa sekä toimii tarvittaessa linkkinä sisäisen tarkastuksen ja hallituksen välillä.

Riskienhallintatoiminto

Konsernissa ei ole perustettu erillistä riskien hallinnasta vastaavaa toimintoa. Tehtäväalueesta vastaavana henkilönä toimii konsernin talousjohtaja tukenaan muu hallinto-organisaatio. Ropolla riskien hallintatoiminnon tehtävänä on huolehtia siitä, että konsernilla on prosessi, jossa olennaisimmat liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja laaditaan negatiivisten riskien toteutumisen todennäköisyyksiä vähentäviä kontrolleja ja muita toimenpiteitä. Lisäksi riskien hallintotoiminnan vastuulla on valvoa, että hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita ja strategiaa noudatetaan, ylläpitää riskienhallintaan liittyviä periaatteita ja ohjeistusta sekä kehittää riskienhallintamenetelmiä. Riskienhallintatoiminto raportoi hallitukselle, jolle on annettava vähintään vuosittain yhteenveto toiminnastaan ja havainnoistaan.

Henkilöstö

Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Riskienhallinta tähtää riskien varhaiseen tunnistamiseen sekä niiden hallintaan ja sitä kautta yhtiön omaisuuden ja kannattavuuden turvaamiseen. Riskienhallinta tapahtuu joka työmomentissa sisäisten ohjeiden noudattamisen kautta sekä jokaisen työntekijän hoitaessa hänelle uskotut tehtävät ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja hyvää arvostelukykyä noudattaen sekä johdon kontrolloidessa toimintaa riskienhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Onnistuneen ja tehokkaan riskienhallinnan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että sovittuja ohjeita ja menettelytapoja noudatetaan konsernissa. Yhtiön kaikkien työntekijöiden työsopimuksiin on kirjattu, että työntekijä sitoutuu työssään huolellisesti valvomaan Yhtiön etua sekä noudattamaan myös muita Työnantajan antamia ja kulloinkin voimassa olevia ohjeita, käytäntöjä ja määräyksiä. Sisäisen valvonnan tehtäväalueesta vastaavien henkilöiden on varmistuttava siitä, että työntekijät ovat tietoisia niistä menettelytavoista, joita heidän odotetaan työssään noudattavan. Konsernin henkilöstöhallinnolla on keskeinen rooli uusien työntekijöiden perehdytysohjelman ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä henkilöstön kouluttamissuunnitelmia laadittaessa.

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden hallinnan periaatteet

Strategiset riskit

Konsernin liiketoiminnan tavoitteena on tarjota asiakkaille laskujen elinkaaripalveluja, johon kuuluu myyntilaskujen lähetys, reskontran hoito, saatavien perintä sekä saatavien rahoituspalvelut. Lisäksi konserni tarjoaa asiakkailleen myyntilaskutusta laajemmin erilaisia informaatiologistisia palveluja.
Merkittävimmät strategiset riskit nykyisessä liiketoiminnassa muodostuvat asiakaskunnassa tapahtuvista muutoksista, yhteistyökumppaneihin liittyvistä valinnoista, kilpailukentässä tapahtuvista kilpailijoiden toimista, sääntely-ympäristön odottamattomista muutoksista sekä muista toimintaympäristön muutoksista. Jälkikäteinen tai hidas reagoiminen muutoksiin voi vaikuttaa negatiivisesta yhtiön liiketoimintaan. Toteutuessaan nämä riskit voivat aiheuttaa volyymitappiota tai asiakasryhmän pienentymistä ja sitä kautta kannattavuuden laskua.

Asiakaskunnasta muodostuvia identifioituja riskejä ovat asiakaskunnan keskittymisestä johtuvat riskit. Asiakasriskikeskittymiä voi syntyä toimialojen sisäisten kondolidaatioiden vuoksi niin, että uudet yksittäiset asiakaskokonaisuudet muodostaisivat merkittäviä riskikeskittymiä Ropon asiakaskunnassa. Toisaalta suurempien asiakaskeskittymien syntyminen tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia Ropolle kasvattaa markkinaosuuttaan onnistuneilla yksittäisillä asiakashankinnoilla.

Ropo käyttää liiketoiminnassaan yhteistyökumppanuuksia, joiden avulla se pystyy tehostamaan omaan tuotantoaan ja allokoimaan käytössään olevia resursseja mahdollisimman tehokkasti. Kilpailijakentän toimenpiteet, kuten hintakilpailu, voi vaikuttaa negatiivisesti Ropon uusasiakashankintaan, nykyisten asiakkaiden pysyvyyteen ja liiketoiminnan kannattavuuteen. Sääntely-ympäristön riskit liittyvät erityisesti perintätoimialaan ja siihen liitännäisiin toimiin ja riskit voivat realisoituessaan vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Muut toimintaympäristön muutokset, kuten muutokset yleisessä taloudellisessa tilanteessa voivat vaikuttaa yhtiön toimintaa epäsuorasti esimerkiksi liiketoiminnan rahoituksen tarjonnan pienenemisenä. Muita toimintaympäristön muutoksia voi aiheutua esimerkiksi maksutapojen nopeasta digitalisaatiosta, jota muuttaa yleisesti käytössä olevia maksutapanormeja.

Hallitus ja ylin johto ovat vastuussa jatkuvasta markkinoiden ja toimintaympäristön seuraamisesta ja vaikutusten analysoimisesta. Riskienhallinnallisia toimenpiteitä ovat myös muutosten ennakointi ja etukäteinen reagointi vastaamaan näkemystä tulevasta kehityksestä. Yhtiön hallitus on lisäksi vastuussa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä ei-toivottujen vaikutusten korjaamiseksi tai strategian muokkaamiseksi vastaamaan muuttunutta tilannetta. Hallitus tarkistaa yhtiön strategiaa ja strategisia riskejä vuosittain ottaen huomioon mahdollisia vaihtoehtoskenaarioita yhtiön toimintaympäristössä ja kasvutavoitteissa. Liiketoiminnan kehitystä seurataan hallituksen toimesta kuukausittain ylimmän johdon tuottamien raporttien avulla.

Taloudelliset riskit

Taloudelliset riskit käsittävät liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavien merkittävien tekijöiden kehityksen, kuten yleisen kustannuskehityksen ja tuotannon yksikkökustannusten kehityksen sekä konsernin rahoitusasemaan liittyvät riskit kuten korko-, maksuvalmius- ja luottoriskit. Konsernin pääomastrategia on hallituksen vastuulla ja taloudellisten riskien seuranta ja hallinta ovat tärkeä osa pääomasuunnittelua.

Markkinariski

Valuutta
Valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että valuuttakurssimuutokset vaikuttaisivat negatiivisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Konsernin toiminta‐alue nykyisessä liiketoiminnassa on Suomi ja toimintavaluutta euro. Konsernilla ei ole merkittäviä ulkomaanvaluutanmääräisiä transaktioita eikä se näin ollen tällä hetkellä altistu toiminnassaan valuuttakurssiriskille.

Korko
Korolliset velat altistavat konsernin korkoriskille eli korkomuutoksen aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu‐ ja hintariskille. Korkoriskin hallinnasta vastaa talousjohtaja. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkomuutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin, mahdollistaen tasaisemman nettotuloksen. Konserni voi suojautua korkoriskiltä korkotermiineillä ja korkoswapeilla.

Luottoriski
Luottoriski muodostuu taloudellisesta tappiosta konsernille, mikäli asiakas tai rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoli ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Konsernissa määritetään asiakkaiden, sijoitusten ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä luotonmyöntöperiaatteet. Konsernin luottoriski syntyy pääasiassa myyntisaataviin ja laskurahoitussaataviin liittyvästä luottoriskistä. Konsernin asiakaskunta on hyvin hajaantunut, eikä konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä myyntisaamisiinsa liittyen. Laskurahoitussaamisten luottoriskiä hallitaan luottopolitiikalla, jossa on määritetty rajat vastapuolten hyväksyttäville luottoriskitasoille sekä enimmäisrahoitusmäärille. Luottoriskiä hallitaan lisäksi luottovakuutuksilla.

Likviditeettiriski
Likviditeetti‐ eli maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei konserni pysty täyttämään maksuperusteisia velvoitteitaan. Maksuvalmiusriskiä hallitaan konsernin likviditeettitilanteen jatkuvalla seuraamisella ja ennustamisella. Ylimmälle johdolle raportoidaan maksuvalmiustilanteesta sekä sen ennustetusta muutoksesta, ja ylin johto on vastuussa konsernin rahoitusrakenteeseen liittyvästä suunnittelusta. Konsernin ulkoiseen rahoitukseen liittyvät kovenanttiehdot tulee ottaa huomioon rahoitusrakenteen suunnittelussa. Maksuvalmiusriskin hallinnoinnilla pyritään siihen, että konserni pystyy hoitamaan maksuvelvoitteensa ja ettei sille aiheudu taloudellisia tai mainehaittoja. Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää varmistamaan, että konsernilla on tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Pääoman hallinta
Konsernin pääomien hallinnan strategiasta vastaa yhtiö hallitus. Pääomien hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä omavaraisuusaste ja noudattaa rahoitussopimustensa mukaisia pääoma ja velkatasoille asetettuja vaatimuksia. Pääomanlähteitä ovat liiketoiminnan tulorahoitus, omistajien oman pääoman ehtoiset sijoitukset sekä ulkopuolinen velkarahoitus. Velkarahoitusjärjestelyissä sovitut kovenantit asettavat reunaehtoja konsernin voitonjaolle ja velkaantumisasteella. Muita ulkopuolisia pääomaehtoja ei konserniin sovelleta. Pääomanhallinnassa konsernin oma pääoma muodostuu taseessa esitetystä omasta pääomasta ja velka taseen mukaisista veloista.

Operatiiviset riskit
Ropo-konsernissa operatiivisia riskejä hallitaan tunnistamalla merkittävimmät toimintoihin ja prosesseihin liittyvät riskit, arvioimalla riskien toteutumisen todennäköisyyksiä ja odotettuja tappiota sekä seuraamalla ja tilastoimalla toteutuneita riskejä sekä arvioimalla toteutuneiden riskien syntymisen syyt ja toimenpiteet vastaavien riskitapahtumien uudelleen syntymisen ehkäisemiseksi.
Konserniyhtiöillä on oltava riittävän kattavat vakuutukset mahdollisten vahinkotapahtumien osalta. Vakuutusten tulee sisältää lakisääteisten henkilöstö ym. vakuutusten lisäksi toiminnan vastuun-, varallisuusvastuun-, oikeusturvavastuun- ja johdon erityisiin vastuisiin liittyvien vahinkojen varalta sekä keskeytysvahinkojen ja omaisuusvahinkojen varalta. Vakuutuksiin liittyviä suojatasoja ja niiden riittävyyttä toiminnan laajuuteen nähden tarkastellaan vuosittain.

Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toteutuneista operatiivisista riskeistä. Operatiivisten riskien osalta tehdään vuosittain hallitukselle yhteenveto edellisen vuoden operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä havainnoista sekä operatiivisten riskien hallinnan kehittämistoimenpiteistä. Hallitus arvioi riskienhallinnan tasoa hyväksyessään konsernin riskienhallinnan periaatteet.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa on valittava tilintarkastaja. Toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi valittavan tilintarkastajana tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT), tai jos tarkastajaksi valitaan KTH-yhteisö, niin päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tarkastaja. Konsernin tytäryhtiöihin valitaan sama tilintarkastaja tai -yhteisö kuin emoyhtiön tarkastajaksi.

Valittavalla tilintarkastajalla tulee olla riittävät ja asianmukaiset tiedot, taidot ja kokemus konsernin harjoittamista liiketoiminnoista. Hallitus valmistelee ja esittelee tilintarkastajan valinnan yhtiökokoukselle, ja yhtiökokous päättää vuosittain tilintarkastajan valinnan ja tilintarkastajalle maksettavan korvauksen. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja tarvittaessa voidaan pyytää osallistumaan myös ylimääräisiin yhtiökokouksiin.

Tilintarkastaja antaa vuosittain raportin tarkastusvuoden havainnoista hallitukselle ja lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.
Tilintarkastuspalkkiot sekä tilintarkastajille maksetut muut palkkiot esitetään yhtiöiden tilinpäätöksessä.

Ropo Hold Oyj:n tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö EY Oy, päävastuullisena tarkastajana Elina Laitinen, KHT.

Sisäpiirihallinto

Muun arvopaperin liikkeellelaskijana konsernin tulee noudattaa Nasdaq Helsingin sisäpiirihallinto-ohjetta, sekä asetusta markkinoiden väärinkäytöksistä (MAR 596/2014). Konsernissa on laadittu hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje. Ohjeessa määritetään ne sisäpiiriläiset, joiden tulee noudattaa annettua kaupankäyntiohjeistusta, sisäpiiriläisten velvollisuudet yhtiötä koskeviin tiedonantoihin sekä henkilökohtaisia liiketoimia koskevan ohjeistuksen ja muut laista tulevat määräykset ja ohjeet. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpidosta on vastuussa yhtiön hallituksen nimeämä sisäpiirivastaava. Sisäpiirirekisteriä ylläpidetään yhtiössä.

Sijoittajasuhteet

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan muun arvopaperin liikkeellelaskijalle asettamia tiedonantovelvollisuuksia. RopoHold Oyj:n sijoittajasuhteista ja mediayhteydenotoista vastaa konsernin IR-osasto. IR-osasto ylläpitää yhtiön internetsivuilla sijoittaja-sivuja, missä esitetään yhtiön tiedonantovelvollisuuksien mukaiset tiedot. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat valtuutettuja ottamaan kantaa kyselyihin yhtiön strategisiin, rahoituksellisiin, markkinoihin liittyviin kysymyksiin. Toimitusjohtaja voi valtuuttaa muun organisaatiossa olevan henkilön vastaamaan kulloinkin esille tulevaan omaan vastuualueeseensa liittyvään asiaan.