Miten toimitaan, jos asiakas kiistää maksuvelvollisuutensa?
Perintälaki kieltää riitaisten saatavien perimisen. Lain mukaan riitautukselle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia. Myös valvova viranomainen on tiukentanut valvontaansa tältä osin. Perintäyhtiöt eivät voi toimia tuomioistuimen roolissa ja päättää, onko loppuasiakas saatavasta maksuvelvollinen vai ei, koska olemme osittain puolueellisia toimeksiantajan suuntaan.
Perintäyhtiöt voivat selvittää asiaa osapuolten välillä ja yrittää neuvotella sovinnosta. Lisäksi voimme selvittää riidattoman osuuden esimerkiksi pääomasta, jos sellainen on löydettävissä ja pyytää tämän riidattoman osuuden maksuun. Vaikka saatavan vapaaehtoinen perintä pitäisikin päättää riitaisena, on velkojalla aina mahdollisuus siirtää saatava oikeudelliseen perintään ja pyrkiä hankkimaan saatavalle ulosottoperuste. Riitaisissa asioissa tuomioistuin määrittää, onko loppuasiakas saatavasta maksuvelvollinen.
Jatketaanko perintää, jos asiakkaalle on kirjattu estetodistus?
Ulosoton estetodistuksen jälkeen perintää jatketaan jälkiperinnässä, jossa estämme velan vanhentumisen sekä pyrimme kotiuttamaan saatavan mm. uudistamalla asian ulosottoon myöhemmin.
Jos velallisella on useita velkojia, niin missä järjestyksessä ulosoton kautta saadut rahat tilitetään velkojille?
Ulosotto perii saatavia tyypillisesti suuruusjärjestyksessä eli suurin osa tilityksistä menee velkojalle, jolla on suurimmat saatavat. Myös pienemmät velkojat ovat saaneet pieniä suorituksia muutaman kerran vuodessa.
Yrityksen asiakas on jättänyt maksamatta varastotilan vuokran. Voiko vuokralaisen varastossa olevaa omaisuutta realisoida velan maksua varten?
Velkojalla ei ole oikeutta lähteä itse realisoimaan varastossa olevia tavaroita. Asiassa tulisi hankkia saatavalle häätötuomio, jonka jälkeen ulosottomies tulee täytäntöönpanemaan häädön. Jos varastossa on arvokasta tavaraa, ulosottomies realisoi ne. Vähäarvoisen ja arvottoman omaisuuden osalta ulosottomies voi tehdä päätöksen, että omaisuus siirtyy velkojan hallintaan.